Ihmiseksi

Tänään olen tuulella, kuuntelen tuulta ja tunnen sen vasten kasvojani. Makaan sikiöasennossa eikä kukaan tule nostamaan minua ylös. Ylösnouseminen on tehtävä henkilökohtaisesti aivan kuin jäisi kiinni rukouksesta. Kun olen itkenyt monta tuntia tuossa asennossa, mietin jo Sam Taylor-Woodin homehtuvia hedelmiä. Mikä suloinen turhamaisuus! Minun on selitettävä tämä, jonka olen asettanut esille niin kuin aseteleman hedelmät. Tuuli nostattaa myrskyä toisessa kaupungissa. Ei se ole huonoa tuulta. On totta, että minä etsin sinua kaikkialta. Se johtaa siihen, että ajattelen monia erityisiä asioita ja sitten yritän asettaa ne näkyviin niin kuin omenan lautaselle sommitellussa asetelmassa. On hyvin selvää mihin pyrin, mutta miksi se ei yhtä hyvin voisi olla salaisuus? Tämä salaisuus on julkinen.

Otteita kirjeestä

...Sataa lunta, vähän, tuulee, vähän, poltan savukkeeni rappusilla rauhassa. Minulla on surua. Mitä surua, onko se sinun hampaasi jäljet minun kaulallani, epäilevä tietoisuus siitä, että tahdon kuolla, mutta en sinulle. Kuinka pelkään kaiken loppumista, enkö enemmän alkamista, mitä tämä tarkalleen ottaen on. Entä kyyneleet, kysyt, entä äiti ja aurinko, kysyt ja hengität... Jos minä en ole tarpeeksi sinulle, mikä on. Entä aurinko ja äiti, entä kuun kaipuu yöllä kun se laskee valkoisen viittansa vapaana lainehtivan meren ylle suuressa kaupungissa, jossa sinä olet ja minä en... Ajattelen kuolemaani paljon. Luulen, että kuolemaa alkaa ajatella toisella tavalla kun on vanhempi. Silloin siihen liittyy tietämystä elämästä, joka jatkuu, vaikka sataisi lunta. Ja niin kuin nyt sataakin. Tämä on vain synninpäästöä...

Illallinen

Illassa valkoista aavaa jatkuu kilometri kilometriltä suuriin kaupunkeihin asti, joissa en ole. Puhunko siitä missä en ole. En missään tapauksessa ole menossa mihinkään. Kaupunkien valot täplittävät yötä, joka laskeutuu. Verkkokalvopallot, yksinäiset vaeltajat, valehtelijan ja todenpuhujan, raskaat luomet ja viimein ripset, joilla on tuhkaa ja lunta. Puhunko nyt sodasta. Yksinäinen nainen korkeassa huoneessa valkoisessa kivitalossa punaisella kankaalla on ajatellut vapautta. Vapauden tutkiminen ja toteuttaminen on hänen elämäntehtävänsä. En tarkoita taloudellista vapautta, rahasta puhuminen saa pään särkemään, painettujen kirjojen suorat rivit virnistävät ja sanovat, ettei mistään tule mitään ilman kuumaa maitoa. Mitä tuleekaan hänen tiehensä, hänen miehensä tiehen, miehien, useiden kauniiden ja paljasselkäisten, silmät suurina, typerät silmät, jotka tuijottavat tai kääntävät katseensa pois, kutsuvat silmät, silmäävät avoimeksi levitettyjä valkokankaita, silinterihattuja, banaaleja latteuksia (eat a banana, save your day) -
silloin kun nainen katsoo taltiointeja Irakin sodasta.

Sinä et lue tätä

Sinun silmiesi mustat kaivot näiden lauseiden yli: minä lehteän kirjaa, sen valkoiset sivut lepäävät sylissäni, kameran suuri silmä tuijottaa minua sivulta takaisin niin kuin valokuvassa Picasson suunnittelemat geometriset puvut malliensa päällä. Sinä kävelet pitkin valkoista käytävää, se on sairaalan tai koulun, laitoksen kumminkin ja sanot "Voi kun kaikki olisi erilaisempaa vol 1." ja kaikki on, erilaista: tytön kiharapilvi saa hänen hahmonsa näyttämään koomiselta, suuret korvarenkaat heiluvat hevosmaisen pään tahdissa, oksennus on oksennusta, vaikka siitä on otettu snapshotteja. Minulla on ideoita, osoitan kartalle vieraita kaupunkeja niin kuin voisin varata matkoja niihin, hyviä trippejä, flippejä, kohtaamisia sinun silmistäsi minun silmiini. Haluan upottaa sinut maaliin, sukeltaa repliikkeihin välillämme, minkä välillä, junankuulutuksen koko rautatieaseman yllä ja sen matkan, jonka matkustan kirja sylissäni kun sinä olet käytävällä ja kävelet kokoajan lähemmäs päämäärääsi. Mikä päämäärä sitten on, ellei kuolema.

Kerrostalo III

Frank, ostimme yhdessä pullon vodkaa ja jäimme korkean kerrostalon
sisään istumaan ja kuuntelemaan toisistamme puhumatta yhtään valehtelematta
tästä on ollut pitemmän päälle aikamoisesta myllerryksestä läpi, ei siihen voi lisätä

kovinkaan paljon mitään, mutta minulla ei ole elämässäni ollut miestä, jonka sylissä
olisin voinut maata ja kokea olevani turvassa. Sitä mitä ei voi ymmärtää,
on mahdotonta ihmisiän aikana selvittää.
Mysteeri tapahtuu kerran elämässä:

seis,

että olet aina ja tulet olemaan hullu tavallaan, mutta siitä voi parantua
tai vapautua, itämaista filosofiaa, punainen lanka kädessä,
ei kaikkea voi kontrolloida, omia tunteitaan voi muuttaa jos voisin

kertoa sinulle
tilanteen todellisen tolan, nyt on aika kasvaa ja opetella
eikä minulla käy välttämättä liikaa yövieraita,

suunnitelma on nyt tämä: sinä tulet minun häihini yhtenä päivänä
ja kaappaat minut alttarilta, siteet pitävät kaikesta huolimatta,

aistin kaiken ympärilläni tapahtuvan normalisoituneessa hetkessä,
seinän läpi pystyy näkemään jos semiologinen virta on eteenpäin
täsmällinen ja sopimuksenvarainen.

Kerrostalo II

mikä on tämä singulariteetin pieni ylpeys, olen laskenut kuinka monta päivää sitten minun
olisi pitänyt olla tässä jo aiemmin ja kuinka minä tunnen nyt hänet niin lähellä kehää,
itseäni etten koskaan selkärangan nikamat todistavat vain kehoni ei se muutu
paperiksi koskaan olen lähellä kuolemaani ja pyydän vain sen verran että voin

toivoa huomisesta jotain muuta, hämmentynyt
jean de arc, art deco takkinsa kaulukset
maito on sulaa kaduilla ja valkoisissa housuissa
mies tanssii enkä minä pitkästy kuinka kuolleet runoilijat

korvani juuressa kertovat mikä on oikein
ja hyvää ja niin minun on nähtävä koko elämä

jatkuvassa hengenvaarassa kuin olisin unohtanut syödä
tai seistä suihkulähteen alla kauan ei se ole mikään salaisuus
että minä olen rakastanut miestä jonka kasvoja en voi enää piirtää
enkä minä tee tätä naurattaakseni häntä vaan näyttääkseni hänelle

autojen äänet kadulla, mikä itku minua myöhemmin seuraa
kuinka syvissä vesissä minun kyynelieni suloinen liemi,
mikä sorapolku ohjaa takaisin rantaan, kivet sileitä ja karheita pinnan alla,
luonnon veistoksia: ei minun kannata hyvästellä kokonaista maailmaa,
ei sitoa käsiäni silkkisillä naruilla, ei yskänlääkepullo pöydällä kerro

kuin vastalääkkeiden riittävyydestä. pedot kun minä olen niin käskenyt,
olen häätänyt ulvovat koirat luotani ja irrottanut hyönteiset vihreästä verkosta,
minun ääneni, sielu,

minkä unohtumattoman kohtauksen olen järjestänyt puistoon
enkä kertaakaan ole katsonut kellosta aikaa, minun on kerrottava kaikki
yksiselitteisellä tavalla, kuuntele minä olen yksi

eikä mistään tule mitään ellei joku kerro vastauksia ikuisuuden kysymyksiin:
mikä tämä on, violetti pallo häviää ilmaan ja kietoutuu sumuverhon sisään
mikä utopian julkeus, jakavan ja jatkavan klassisen rakkauden hattararomantiikka,

ihmiset kaukana minusta kuin minä kaukana heistä, oi mikä kauhea sairaus,
ja kuolema on jäänyt olkani taakse, tyttö voi vaan antaa kätensä

Kerrostalo

aurinkoisten päivien surullinen ironia kertoo vain
minä olen rakastanut niin kauan kuin muistan
ikkunalasissa valuvat pisarat muistuttavat itkua,
mutta itkua ei ole kun ei ole surua mitä antaa,

on nauru ja suuret hampaat
olet vapaa ja vaikutus tapahtuu havaitsemisessa
minä olen rakastanut niin kauan kuin muistan

pihlajat hehkuvat syksynväreissä, lehdet ovat verenpunaisia
lokakuussa tunnen aina käden kädessäni

on lämmin, mutta ulkona on parempi, diakuvat eletystä elämästä
eivät tule mieleeni noin vain, femme fatale on terävä,

kultainen lusikka suussa maistuu metallilta
räminä soi kellarissa tai improvisaatiojazz liikaa, puhdas
rakkaus on liian kovaa, kajastaa,

mitä tahansa saattaa tulla vastaan,
kävelen kadulla tuhat askelta oikeaan suuntaan
platonin pitoja aamulla näyttää samalta

ihmisen haava on ensimmäinen mistä aloittaa
mustelmat näyttävät olkapäillä tummilta

olen ollut onnellinen korkeissa kerrostaloissa
aamulla olet löytänyt itsesi oikeasta paikasta
miinus on pitkä lauseen perässä kun korjaat koaneita

ihan mitä tahansa ihan mitä tahansa
hikipisarat kihoavat iholle ajatus, huulilla on mahlaa
empatia kohdistaja suuntaa katseen kameran linssiin,

poljento hiljainen kivi vierii, evolutiivinen poetiikka
saa minut nauramaan vedet silmissä, ei tämä ole runoutta,

tämä on kutsuvieraskirje, näe maailma uusin silmin,
astu tutkimattomaan valkoiseen huoneeseen,
äkkiä nyt estä seuraava pommitus, oi jumalainen unohdus,

kuvanveistäjä rakastaa rakennustöitä,
ei meistä ole tehty jumalia, oikea tunne,
oikea tunne, puhelin on mute, radio tune, x,
tune, x, tunneks, mitä tunnet

lojua patjalla operaatio minuutti vaan niin huomaat, ettei kukaan
huojuvia puita alastomia naisia popcornia kimaltavalle sukupolvelle
skandinaavinen slaavilaisuus voi olla parempi näin, että huomaat
myöhemmin olevasi oikeassa

riikinkukkoja häkeissä, kultaisia häkkejä, kalentereja seinillä,
tapettiin painettu naisten kasvoja ympäri suomea, feministi nokkela,
mokkakahvia suojeluksessa minä en voi muuta kuin huutaa

ahdasmielisyydestä on syytä luopua ja nähdä laajemmin
tilanteet ja suhteet, tilaisuus on jännittävä, hypoteesilla

mielenosoituksessa kuljin punamustan lipun alla
estetiikka laskuja oikeastaan aaltoja
oikkuileva arvata polttaa polttaa polttaa

aina saman tien polkemassa rikkaruohoja
poen heiluri ja partaterä, kirjastossa on elämänmakua,

pow pow shock wow ei enää niin sanota kuin
vanhentuneessa anatomian oppikirjassa,
koiperhonen

Kesäpäivistä III

iltoja olen kaivannut, kaiken kanssa yksi, yllättäviä havaintoja
eikä minuun ole voinut kukaan koskaan valaa enemmän toivoa kuin mitä
minä pystyn kertomaan tällä ainoalla tavalla ettei siitä ilolle
kummallinen tilanne on näkökulman löytämisen johdosta päätetty ryhtyä

anteeksi vaan mutta oikein tarkasti tutkittuani tilannetta huomaan
eikä siihen ole voinut kehittää innostunut ääni kysyy lisää
siitä mikä on tulevaisuuden nöyrä

ei minkään maailman kohteliaisuus voi korvata aistimaailman ideaan
kevään elänyt korkealla energialla low profile high under round this is your life

aniharvoin ihana keskustelu on lähestulkoon neutraalia näillä leveysasteilla
missä menet suuri tunne missä
ole tulossa oikeaan aikaan minne

olet suunnattuja oikeudentajuisuuden vapaudu
kerro juuri se mitä haluat sanoa niin voin lopultakin uskoa sinua
jos voit nyt vain kuunnella mitä on sanottavana

loitonna ensin itsestäsi ja sitten usko jo rehellisyyden puolesta
taustalla on hyvän sydämen beat, vaikutelmia syvyydestä ja hengestä
vuosi sinne tai tänne kohtaaminen toisiamme kohtaan

kuinka kauan olen ollut poissa viimeistä pistettä tai lausetta
olen oikein surullinen itsenäinen nainen

mihin alun perin lähti mukaan
kävelyillä kaupunki on luultua pienempi, en minä ole,
savut kiikkutuolissa istuu vanha mies kissa sylissä

ja pitää huolta pojastansa
pimeän kautta, ovea seuraavalla kerralla

eikö ole lohdullista uskoa ihmiseen kauneutta silmien painosta
olen päättänyt jäädä, tullut jäädäkseni, silta kantaa yli jään

Kesäpäivistä II

Ja ensimmäiseksi minä kirjoitan jotain todella
häpeänpunan nostattavaa, noloa: minärakastansinua,
intuitiivisesti, ei varjokuvia enää, minä selkäni taakse,

ei menneisyyden muistoja, pimeitä päiviä sotkuisissa asunnoissa,
seinät poliittisia iskulauseita ja paperit ja kirjat
lattialla haamujen päälle kuljettaviksi, aivan kuin mattona
eikä näy kuin korkean kerrostalon silhuetti taivasta vasten,

abstraktioita abstraktioiden perään, tiettyä analyysia ja hiljaisia
vilkutuksia aamuseitsemältä kun näin millainen yhteiskunta
selät taipuvat korreksi kekoon, ei ihmeitä tarvita, olemme vain ihmisiä,

elintoimintoineen, jotka voivat pysähtyä
milloin tahansa, kivi kerrallaan
löydät mitä on kauan sitten etsinyt ja tiedät mistä
olet kotoisin, mihin olet pääsi asettanut. Ei ole

ensi alkuun helppoa, teoriat ja makeat sanat eivät auta
kauneudellaan pahoinvointia.

Raskasta: suuria rakkauksia ja unohtumattomia fraaseja

Kesäpäivistä

Jäänkylmiin korkeuksiin ei voi nousta, ihannekuva
elämästä ei pidä koskaan paikkaansa,
enkä muista eilistä enkä viime yötä.

opettelin: tuntemaan läheisyyttä, lähiöasukkaita,
rehellisiä ihmisiä päivätöissä, suuret tarinat ovat suuntaviivoja,
kultaseni. Minun on ikävä sitä aikaa kun uskoin vilpittömästi,
kulmakarva koholla voi parantaa elämänlaatua tai rakastua.

Olen luvannut kerran nähdä.

mitä jos menettäisimme toisemme, mitä tekisimme?
Voi kuinka paljon, oh, oih, noh noh,
kyynel vierähtää eikä voi poistaa minusta mitään,
muuten minä en olisi minä ja näin minä näen kasvoille

nousevan hymyn, sinä olet äiti. Rakas,
eikö meidän kannattaisi unohtaa kaikki
mikä on mennyt entisessä elämässä,

keskittyä tulevaisuuteen
mikä on iloa, puhdasta ja kokonaista. Ei ole tarvetta
todistaa itsestäänselvyyksiä, ei ole tarvetta naurattaa muita

jos ei naurata, naapurit kuuntelevat musiikkia kovalla
ja ajan autolla, pikkuprinsessa nukkuu pihalla ruususen unta,

monta vuotta sitten alkoi irakin sota,
ei ole mitään yksityisyyttä kuin henkilökohtaisuus, intimiteetti
huoneesta parvekkeella tai saniteettitiloihin tai upotan pään
kylpyhuoneessa lavuaarin ja peilin väliin,
onnellinen objekti ja subjekti, pienistä virheistä ei laskuteta,

olet korjannut kattoja, tiputtanut tupakantumpin
seitsemännen kerroksen ikkunasta, kirjoittanut minusta

aika sanoa hyvää huomenta, nauraa, on hyvä näin,
sana kerrallaan tutustun lämpöiseen, unelman uteliaisuuteen,

uuteen elämään, minään, koodistoon, jonka rakastetut kehittävät toisilleen
eikä kukaan muu voi opettaa itseään paremmin kuin sosiaalinen varasto,
rankka kokemuskenttä menneisyydestä toimii suojakilpenä,

voit paremmin kuin aikoihin ja huone huoneesta
toisenlainen, rakasta, hyväksy huolesi ja kuolema. onnettomin tilanne

ikinä oli kun päästin sinut menemään yksin maailmaan,
opiskelet kemiaa, keskipistettä on hyvä vaihtaa iltaisin, hämäräkeikoilla,

sinä olet rakastanut minua heitteille, olet minulle enemmän
kuin olin koskaan, en ole tullut sikiöstä, junat kulkevat raiteillaan,

mimetiikka, komiikka, kaunis on taivas, pieni pienoinen,
sinä olet vain helvetin yksinäinen, vanha valehtelija

ei koskaan, kuu on tehty, varmoja tapauksia,
ei tule mitään muuta kutsumusta kuin yksi ainoa

keskiviikosta perjantaihin ja sieltä tänne ja takaisin

Kovalevyä III

10 kk ei ole pitkä aika inhimillisten virheiden tekemiseen
tila-aikasuhdanteet, kohdattavat muutama varas pitkällä tiellä,
tilanteiden vuorovaikutukset odota ei-mitään, saat nähdä muutoksen,
sillä sanat: teit minusta uskollisen, selviytymiskamppailu on dna:n iloinen liemi,

kivun filosofiaa on trauman ruumiinrytmi, omenapuun alla reissaat pitkin ja poikin maailmanmantuja, kunnioitus kanssaeläjiä kohtaan, oikut kolahtavat,
juuri sinun luottamuksesi on valaistus kohteesi suhteen,

sininen hetki kom-teatterin lavalla
aamu-unen jälkeen kylmä huone hämärä ja katto matalalla,
mitä sinä teet kun olet vanha nainen, tunteet puhuvat puolestaan,

kartta on hyvä ripustaa seinälle, että voi siitä nähdä itsensä kuin kuvana
toisen funktionaalisessa kertomuksella

hymyilevän hölmöläisen kieli on teennäinen,
hyvä henki on syvä, kaikki on mahdollista, futuuri on mitattavissa,

deep psychology, pessyt kädet kuumeessa kun veret valuvat ilman oikeanlaista lopetusta,
kuivata negatiivit auringonvalossa ja näet lopputuloksen muodon hetkellisyyden,

tarinassa ole todellinen, romantikko etsii tietänsä sylistä pysyvämpään
rakkaus, mon ami, muistatko kuinka paljon kaipasit ja luuri kävi kuumana,

punaiseen lankapuhelimeen pulputan, ei pelätä enää ikinä,
lääkäri pitää kädestä, kirjallisuus on strong medicine,
parannan viimeisen oireen, hei tuomitsetko onnelliset,

sydän lyö läpi, löytyy vastaus monesti kysyttyyn
kyynärpäätekniseen suunnitteluun, matemaattinen pinta

pitää järjestä kiinni, psyykikko on unenlahjan laajentaja,
kenttä on käsivarrenmitan päässä,

isälle hyvästi, tuomari korkealla valittaa kultalusikka suussa
susanna on kuski, susanna anna palaa ja käännä rattia,

muista käyttää vilkkua ja pysähdy risteykseen painamaan torvea,
nainen on olennainen, ei koskaan kenenkään toinen, omituinen ilta

tuntien väleissä on tunteet, vuodet ja siellä missä
vaikeakulkuinen maasto edellyttää eränkäyntitaitoja,
yöpöydän päällä on valokuva lapsesta

no futuro? etkö etsinyt kaltaistasi, kutsut rehellisiä, mikä on nyt
sinun osoitteesi, sanoit jotain tärkeää ja meni toisesta korvasta sisään,

älä pidä mistään, elimistöstä on aloitettava ja säikähdät aika vähästä, en pidä ilmeestä
kohtelias herrasmies pysyy etäällä kun tilanne on kriittinen, sukulainen vihainen,

leikkuupöydällä upotetaan nastoja germaanien hermoihin,
naapurin hymy on rakas, kuvakulma perspektiiviharha

sinä olet kaunein oire, elementtien tanssi
brasialaisen kahvin ääressä tieteellinen epäilys

vahvistaa nyt identiteettiäsi ostamalla uuden passin

Kovalevyä II

on unohtanut miettiä elämää toisen kannalta
avaruus on laaja ja kahta oktaavia ei voi laulaa samalla tavalla
voi vain tehdä parhaansa auttaakseen rakkaimpiansa ja

keittää kahvit, ettei ilta käy liian pitkäksi kun on ollut kaukana
karuilta aivastuksilta ettei enää heikkoutta
velvollisuus on saanut minut pyörittelemään päätäni

heittelet kuitteja riemukkaasti lompakosta
pelästyminen tyytymättömyyden yksinäisyys
kaappi tuli vastaan ja löytyi pelkkiä lepakoita

luota aina vastuuseen en ole koskaan ollut näin
one on one

taian mahdollisuuksia nyyhkytys virtaa valtoimenaan
valmis on jo aamu naura hyvä ihminen
työpöydällä on akilleenkantapäät
jumalainen unohdus on elämän tarkoitus
respectit relatiivinen suhde neuvottelemiseen

metaforien etsiminen lepiköstä aamuyöllä
kertovat enemmän kuin koskaan olisivat voineet
kuvitella edes rakastuvansa toisiinsa

älä tuhlaa hetkeä in utero
avoimella paikalla helpon pelon terve
diivoittelu demokraattinen energia
reppu selässä oikeudentajuisuuden reduktion takia
maailma muuttuu transsendentaaliseksi

a priori teinit ulvovat kuuta, pienet ihmissudet
suhde naiseen tappaa eläimiä, korkein paikka maailmassa
on himalajalla ilme kruunaa tarkoituksen ja valelee kullalla

hyppiä uteliaisuuden vuoksi 50-luvun jenkkiautoon
radical out of rage

sisko oli lähellä kuolemaa ennen kuin oppi rakastamaan
millimetrinkorkuiset kirjaimet vievät suuret ajatukset
syntyvät puheessa

ihmisen sisällä on paljon muutakin kuin atomit
yhteiset asiat rajoittuvat enkelit rauhoittavat
ryypiskelyiltamat unohtuvat
ja ihanat pojat kääntävät selkänsä

mummo on mullan alla eikä sieltä takaisin tule
kerrostaloasunnossa korkealla taivaan yllä
sinisilmäiset

tupakanpoltto niin kuin synnytys
viisiaistinen venäläinen ei näe nenäänsä pidemmälle

kauaskantoiset sanat ovat valokuvia
jalat pinnan alle ja puskutraktorilla maan
kärsivällisyyden luottamista hiljaa

avautuvaan sydämeen
kestää synkän jään yli perinnön
hyssyttää vauvan hiljaiseksi, ettei nukahda

feed the poor with words of silence
kiireellinen kieli on nopanheittoa nopeampi eikä pää
ole jalkapalloa paljoa suurempi

susanna susanna kasvaa automatkalla
takapeilissä kädenheilutus matkalla asemalle

was it pure, saavuit reviirille
orkesteri, aivot ovat monimutkainen elin
kiertäminen on mahdollista
maailman 80 päivässä

baudelaire opetti puhalluskukat
pikkujumala, ei sheba tule takaisin

pihateillä perusteelliset tutkimukset sähkökatkokset
susanna susanna ystävähyvä olit pikkurillin päässä hirvikolarista
viskipaukku piristää ja kampaamossa tehdään tytöistä naisia,

älä kuole nuorena unohda ismi ismiltä
kierrä kaukaa tästä ei päästä vähällä, vetelehtijä
tiskipulveri lopussa aivopesumasiina on deux machine
yhteiskuntamme pientä piiriä pienempi

riipaisee sydämestä raastinraudalla punajuuriraastetta
sinussa on kyllä minulle suhteellisen paljon haastetta
eikö ole kivaa huomata Yksin

voi jeesus älä anna minun kuolla Yksin iltaisin
it might make you change your outlook on life: use your brain intuit
kitka kytee parkkipaikalta kaasuttavien autojen pyörissä
kärsivällisyyttä et koskaan menetä

liian kitkerää ollakseen sitruunaa, siunattu sävelkorva
labyrintin ovet avautuvat parvekkeille,
unohda realismi kello kourassa juokseminen askelmittarin käyttäminen

kuuntele puhalluskukka ei mitään hätää, lopeta jännittäminen
raamatuntavaaminen edistää traditionaalisia ongelmia

nyt näet, elämä ei helpota ilman unelmien
installaatiotohtoria, taivaan talonmiestä

century of monsters went to far: aaaaaaaaaaaaaaargh
polemiikkia keskellä katua liikenneympyrässä
kuinka voi olla mahdollista, ettei ole mitään tekemistä
kuin rakastaa, pumpulityttö

kysymyksenasettelu on liian hyvä ollakseen eikö totta,
jäljellä on palotikkailla rakkautta

century of psychos walking down the street
lamppu syttyy, tiivistelmät tiiliskivistä ovat tärkeitä vankilassa
on vapaa jos ei tuijota omaa napaa

meditoin pieniä kyliä, sydän ei ole pelkkää lihaa,
siellä on henkeä, henkilöitä miettiessäni tulen ajatelleeksi
sinua, arvosta muita: ensimmäinen prinsiippi

was is lost vuodet menevät lujaa
korkkaa pullo, luova tauko on tupakanpaikka

kiss goodbye to a stereotype

Kovalevyä

alkaa keskeltä lausetta, mikä on rikki,
väriympyrä pyörii silmissä kuin pupilli on toisen varassa toinen,
piirrät ilmaan huutomerkin, sitten kysymysmerkin, sitten sydämen

aukiolla tuulee harvinaisen hyviä säitä, tuhlaa kaikki luonnonvarat,
rahat ja juo coca-colaa vielä lisää, sointu kerrallaan tuo takaisin mikä meni,
dna:n sävellyksessä laulu on ainutkertainen, älä kylve ellei amme ole puhdas,

jaloissa terävien pikkukivien hieronta, kerro kaikki, olet hyvä valehtelemaan
rapsuttamaan viisaan miehen partaa, ettei seikkailu pääty koskaan,

pakenevat selät muistuttavat harvinaislaatuisella tavalla toisiaan,
äiti konttaa perunapellolla, aviomies oksentaa auton viereen raskausaikana,
erehdyit luulemaan olevasi klovni ja löysit lapasen pihamaalta,
aivan naapurirapun vierestä, virstanpylväitä

pystytetään kaanonille varattuihin kohtiin, rento varpaidenkipristys
muistuttaa rakastetun nimestä, että näin niin & näin:

filosofia kontekstissa con sin libre,
valkeapukuinen nainen tarjoaa uuden mahdollisuuden,
riisut vaatteet ja viikkaat nojatuolille, hän ajaa yhä kauemmas

kerta kerralta kohti sydäntä,
the filmatic suspense is great, dance with the ghost of 21th venom,
kuinka kaukana todellisuudesta tahtoo totuutta

attention sunshine our underground is a safe valley between
ups and downs, see methinks now,
viimeistään keskiviikkona tulee ikävä kotia,

syttyvä paperipinkka on kuumaa kamaa, ota kaikki mukaan,
matkakuvauksesta on hyötyä myöhempinä vuosina, mitä

opetti decamerone, mitä tsehov, raittiina liian kaunis minulle,
kuuntele kuinka polvi polvelta puhuu ja kerää kamppeet

sinä tunnet, poistuit keittiöstä ilman kenkiä ja katselette toistenne
kaukaisia unisilmäyksiä, mon ami tulee huoneeseen ja valaisee sen,

seinäruusu istuu itsensä ympärillä eikä ymmärrä
luota älä odota, tee miten tehtävä on, minä en halua enää puhua,
enemmän empatiaa niin munchin huuto voidaan yhä varastaa,
muista aina etten minä voinut muuta aistien vietävissä,
asun globaalilla pallolla, rajattomassa kotimaassa,

teetkö minulle palveluksen vai lupauksen? sädekehiä,
attention of unknown, oli meillä john donne ja metafysiikka,
keitä ovat sankarit marraskuussa kun maa on musta