Omistettu kuvataiteilija Jani Kuivajärvelle

Minä olen tässä tyhjässä asunnossa monetta viikkoa. Kukaan ei ole käynyt sinun puolellasi, huoneessasi, sinne ei ole asiaa. Se on sinun huoneesi, ei minun. Musiikkikokoelmasi lepää hyllyssä ilman kuuntelijaa, kukaan ei herää keittämään kahvia ellen minä. Ymmärrän tämän eräänlaiseksi lähdöksi. Voi olla, ettet tule takaisin. Syksyllä oli pimeää ja sinä pidit minua pienenä poikana. Nyt huoneesi seinällä roikkuu kuva vauvasta, jolle on tussattu myöhemmin Hitlerin viikset. Tiedätkö, en osaa sanoa ikävää ikäväksi sinun tapauksessasi. Olet saanut haluamasi, minut hiljaiseksi ja tämän asunnon. Maitosi on homehtunut jääkaappiin ja omenat pöydällä kelmun alla muuttuneet mustiksi. Kuinka kauan olet ollut poissa? Avaamattomat kirjeet keittiössä kasvavat korkoa, puhelimesi ei vastaa. Sinä olet mennyt sinne missä tähdet riippuvat matalalla ja järvensini heijastaa taivasta.